Jälkipyykkiä – Kansalaisaloite ns. "taitettu indeksi."
Eläkeläisten kirosana "Taitettu indeksi" sai syksyllä 2016 Kansalaisaloitteen, jolla olisi ollut mahdollisuus korjata tuo kirosana. Aloite pääsee eduskunnan käsittelyyn, jos se saa 50 000 allekirjoitusta. Aloite sai 84 820 allekirjoitusta. Eläkeläiset olivat toiveikkaita. Mutta, mitä teki eduskunta keväällä 2017?
Aloitekeskustelussa salissa oli kourallinen kansanedustajia, jotka kaikki veisasivat samaa virttä – paitsi eräs naiskansanedustaja. Hän puhui asiantuntevasti ja järkevästi – hän ei saanut kannatusta yhdeltäkään edustajalta. Oli murheellista katsottavaa ja kuunneltavaa. Mietin, että ovat todella edustajat niin tietämättömiä eläkeasioista vai hämäävätkö kansalaisia. Aloite oli nimenomaan työeläkkeestä, mutta edustajat puhuivat takuu- ja kansaneläkkeestä, jotka ovat eria asia kuin työeläke. Työeläkeläisissä on tosi pienten eläkkeiden saajia paljon. Onko päättäjillämme tosiaan noin huonot tiedot eläkkeistä, jotka koskevat jokaista ihmistä aikanaan? Pelottavaa!
Suomessa oli v.2015 tilastojen mukaan 1 540 972 eläkeläistä. Työeläkkeensaajia oli 1 437 978 ihmistä, siis suuri joukko. Ainoastaan Kelan eläkettä sai 643 524 ihmistä. Sekä työ-että kansaneläkettä sai 540 530 ihmistä.
MOT-ohjelma kysyi puolueiden eduskuntaryhmiltä: Suomen Senioriliike esittää taitetun indeksin palauttamista palkkatasoindeksiksi ja väittää, että taitettu indeksi ajaa yhä suurempia eläkeläisjoukkoja köyhyysrajan alapuolelle. Onko tämä kannatettava esitys?
Vihreiden puolue ei kannattanut indeksin poistoa eikä myöskään STM:n laaja työryhmä. KD:n mielestä on huono hetki muutokseen, sillä ansiotaso ei välttämättä lähivuosina nouse. Vasemmiston vastaus oli, että eläkeasiat päätetään kolmikantaisesti, eli maksajia edustavat työmarkkinajärjestöt ovat sopineet indeksistä. RKP:n mielestä indeksi on toiminut pääosin odotetulla tavalla. Keskustan, Perussuomalaisten ja Kokoomuksen eduskuntaryhmät: Tälläistä suunnitelmaa ei ole. Palkkatasoindeksiksi palauttamiselle ei ole edellytyksiä lyhyellä eikä pitkällä aikavälillä.
MOT kysyi vielä: millaisilla kuukausituloilla eläkeläisen voidaan olettaa Suomessa tulevan toimeen? " Takuueläkkeen taso on yksi määritelmä, mutta riippuu olennaisesti myös asumisen ja muun elämisen kustannuksista. Yli 200 000 eläkeläistä elää köyhyysrajan alapuolella eikä sitä voi pitää hyväksyttävänä."
Eläkkeiden osalta olisi mielenkiintoista kuulla työnantajien ja työntekijöiden edustajien kannanotto asiaan.
Luulen, että työnantajat pitävät maksuja korkeina, mutta työntekijöitä ei taida työaikana paljon kiinnostaa eläkeasiat. Joten eläkkeen määrä on sitten yllätys, kun eläkkeelle jäädään.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvin yksinkertainen vastaus:
Kun yksityisenpuolen eläkkeet maksaa EK/ yrittäjät
Julkisenpuolen eläkkeet porvarijohtoinen eduskunnan enemmistö valtion kirstusta .
Niin miksiköhän ne leikkasi indeksin?
Saman takia kuin nyt Sipilä jäädytti indeksikorotukset eläkkeistä 4 vuodeksi.
Takuueläke nousi nyt niille kellä ei ole palkkatyöstä työeläkettä.
Pienituloisen työeläkettä saavan takuueläkkeestä vähennetään asumistuki ja mahd.leskeneläke. Käteen jää se sama pieni eläke kuin ennenkin. ehkä muutama euro enemmän.
Ilmoita asiaton viesti
Tämän vuoden puolella ”halpuutettu” ruoka on lähtenyt jyrkkään hinnannousuun. Oliko juuri indeksituotteet niiden halpuutettujen joukossa?
En yhtään ihmettele jos jotkut rupeavat uskomaan salaliittoihin.
Ilmoita asiaton viesti
Niinpä, ja päälle lisäksi eräs epäkohta, joka nykyisessä säädännössä on tosin jo korjattu. Aloitin koko päiväisesti töissä 17 vuotiaana samalla tuli opiskeltua ohessa. Eläkettä on maksettu joka ainoasta tilistä eläkeyhtiöille. Summat näkyvät tarkalleen työhistorastani.
Eläkettä on kertynyt, mutta sitä maksetaan vasta, oliko se nyt 23 vuotiaasta alkaen. Turhauttaa hiukkasen katsella, koska olisi sillekkin rahalle käyttöä. Tilannetta ei auta se, että asetusta muutettiin, mutta meidät vanhat nuorena työuran aloittaneet sivuutettiin kokonaan.
Ilmoita asiaton viesti
Noinhan siinä kävi meille isonikäpolven mukuloille jotka joutuivat töihin kansakoulusta päästessään . Rahaa ei tullut OP seinästä Kelasta penniäkään ellei sitä itse työllään hankkinut. Minä aloitin Kahvilan tarjoilijana 15vuotiaana.
Eläkettä osattiin kyllä pidättää joka tilisti. Mutta maksaa vasta 22vuodesta lähtien.
Mojova potti eläkerahoja työeläkeyhtiöille. Ilmariselle ja Varmalle. Ei olisi paha jos nekin pennit nyt lisättäisiin meikäläisten työeläkkeisiin.
Ilmoita asiaton viesti
Edustuksellinen demokratia kykenee vain näennäisiin päätöksiin, jotka perustuvat eduskuntaryhmien sisäisiin paineisiin ja kannatusten maksimointiin. Kun pääset eduskuntaan, edustat vain itseäsi hyvällä palkalla, et kansakuntaa ja erityisesti vähäosaisia, kuten pienituloisia eläkeläisiä ym.
Kansanedustajien lukumäärä on yksinkertaisesti liian suuri ja ne joilla on riittävästi älyä pysyvät vaiti, koska ääni ei tule esille. Suuri enemmistö on aina keskinkertainen päättäjä.
Tässä maassa eletään tulonsiirroilla, kun päinvastoin tulisi selkeyttää ja kohdentaa varoja suoraan sinne, missä niitä kipeimmin tarvitaan. Byrokratia vie kallisarvoista energiaa ja varoja, erinäisten toimeentulohakemusten käsittelynä ja siirtämisenä pinosta toiseen.
Eläkeläisten asema ei ole yhtään sen parempi, kuin muilla alle toimeentulorajan alla elävien parissa. Työeläkkeet tulee ehdottomasti sitoa elinindekseihin, niinkuin kaikki muutkin tulot. Työeläkkeiden verotus on myös täysin sietämätön. Verotus työtuloihin verrattuna on suhteessa korkeampi, joka ei ole oikeudenmukainen. Tämän myöntävät myös verotoimistossa työskentelevät virkailijat.
Tutkijana todella ihmettelen tätä nurinkurista asetelmaa meidän yhteiskunnassamme.
Ilmoita asiaton viesti
Suomessa vallitsee edelleen se vanhakantainen luterilainen ajattelu. ”Jos et ole töissä ja ansaitset eläkettä, olet siis parasiitti”.
Tutkijan näkökulmasta, tämän kansakunnan ongelmat olisi hoidettu jo aikaa sitten. Kysymys ei ole pelkästään ekonomiasta, vaan sivistyksen jalostamisesta, joka kantaa yli kaiken. Vakavaraisuus tulee sivutuotteena, sen ei pitäisi olla primääri tavoite.
Minä aloitin työelämässä myös 15 -vuotiaana ja tein 8h päivässä, vaikka silloinen työaikalaki ei sitä sallinut. Jatkoin sitten myöhemmin opiskelujani työni ohella.
Eläkettä saavien toimeentulon niukkuudesta voidaan syyttää vain ja ainoastaan eläkeyhtiöiden johtokuntia ja valtiovallan kyvyttömyydestä hoitaa asioita kuntoon. Kyseessä on myös henkilökohtaisten etujen tavoittelusta.
Ilmoita asiaton viesti
Eläkepolitiikan muutos = kädenojennus uusliberalismille ja markkinavoimille.
Suomessa tapahtunut eläkepolitiikan suunnan muutos ei ole irrallinen ilmiö.
Uuden talouspolitiikan linjan pohjustus alkoi jo sini-punahallituksen aikana vuosina 1988-89, jolloin julkinen talous, erityisesti kunnallistalous leimattiin vaihtotaseen heikkenemisen syyksi. Elinkeinoelämän, Suomen pankin ja valtiovarainministeriön taholta käynnistetty kampanja oli asiantuntematonta. Heillä ei ollut harmaita aavistuksia siitä, millaisia välittömästi kansalaisiin kohdistuvia peruspalveluja juuri kunnat hoitavat.
Yhteiskunnan peruspalveluja oli ryhdyttävä karsimaan. Suomen Pankin pääjohtaja syyllisti kansalaisia kulutusjuhlista. Kuluttajina juuri eläkeläiset olivat erityisen turha joukko.
Ahon ja Viinasen hallituksen kaudella tehtiin eläkeläisten elinehtoihin yleisen sosiaalimenojen karsimishysteriaan aikana 1990-luvun rajuimmat leikkaukset. Lipposen ensimmäinen enemmistöhallitus jatkoi työeläkejärjestelmän turvaamisen ja pelastamisen nimissä eläkkeiden leikkauslinjaa.
Eläkejärjestelyt olivat Lipposen hallituksen ohjelman tärkeimpiä taloudellisia ratkaisuja ja hallitukseen osallistumisen kynnyskysymyksiä.
Eläkeuudistus poiki ns. taitetun indeksin. ” Muuan komitea osasi olla huolissaan taitetun indeksin pitkä-aikais vaikutuksesta.”
Eläkeläisköyhyys onkin syventynyt Suomessa.
Eläkeuudistukset tehtiin samaan aikaan, kun hyvä uskoinen Suomen kansa liittyi Euroopan Unioniin.
Muistikuvissani pyörii Lipposen ja kumppanien suuri halu päästä EU:n eliitin pöytiin vaikuttamaan. Ja silloin oli jotain neuvotteluja myös Suomen työeläkerahastoista.
Ajattelin vaan, että kun tuo Kansalaisaloite käsiteltiin jotenkin kummallisesti eduskunnassa. Aihetta olisi ollut laajaan keskusteluun.
Ikään kuin se haluttiin lakaista maton alle.
Ilmoita asiaton viesti
Näin se valitettavasti on. Elitismi ja oman edun tavoittelu päättävissä elimissä ei ole asiantuntijuutta, vaan poliitikkojen valtapeliä. Kautta historian poliitikot ovat olleet vallan tavoittelijoita ja pyrkyreitä.
Kun tutkii eduskunnan työskentelyä mm. kyselytunnilla n. 90% kansanedustajista vain istuvat.
Poliitikot ovat usein aivan tavallisia rivikansalaisia ja asiantuntijuutta valtakunnan asioissa haetaan muista intresseistä, kuten professorien sitaateista.
Parlamentarismi on hyvin hidas prosessi ja kun lakeja laaditaan, lakivaliokunnissa istuvat yhtälailla asiantuntemattomat poliitikot.
Medialla on myös suuri valta, jota myös poliitikot seuraavat. Jos media levittää virheellistä tietoa, sillä voi olla todella negatiiviset vaikutukset.
Suomessa ja edustuksellisessa demokratiassa tulisi olla tieteellinen edustus, joka toimisi ylimpänä asiantuntijaelimenä.
Ilmoita asiaton viesti
Hannu Sinivirta.
Suomi liittyi vuoden 1994 alussa Etaan, Euroopan talousalueeseen. Vuoden 1995 alusta maamme on ollut EU:n Euroopan Unionin jäsen. Maastrichtin sopimuksen mukaisesti Euroopan Unionista ollaan kehittämässä federalistista liittovaltiota, jossa nykyisten jäsenvaltioiden (tulevien EU:n osavaltioiden)kansallista itsenäisyyttä ja päätösvaltaa askel askeleelta murennetaan. Pitääkö tämä mielestäsi paikkansa?
Ilmoita asiaton viesti
Anja Koistiselle:
Eurooppaan integroituminen on mielestäni ollut hyvä asia, se on luonut taloudellista vakautta ja vaurautta. Kääntöpuoli tässä prosessissa on luonnollisesti se, että kansallinen päätösvalta on jakautunut ja yhä enemmän keskittynyt Brysseliin.
Jos päätösvaltaa keskitetään liikaa, se voi johtaa federalistiseen liittovaltioon, -semminkin jos ja kun EU:un integroituu valtioita, jotka ovat olleet useimmiten heikommassa asemassa ja jotka tavoittelevat taloudellista hyötyä, kuten Suomi aikanaan.
Vahvat jäsenvaltiot kuten Saksa ja myös Ranska, sanelevat käytännössä ehdot ja pienet valtiot kuten Suomi jäävät väkisinkin minoriteettiin.
EU:n tulisi mielestäni hakea uusia malleja, jossa jokaisella jäsenvaltiolla on oma kansallinen päätösvalta ja suvereniteetti.
Jokaisen jäsenvaltion parlamentilla tulisi olla oikeus päättää omista asioistaan ja niin, että kun lakiesityksiä viedään läpi, ne myös hyväksytään EU tasolla.
Malli voisi olla jonkinlainen osavaltiomalli, mutta huomattavasti modernimpi, kuin Yhdysvalloissa.
Periaatteessa kysymys on vain sopimuskäytännöistä ja neuvottelutaidoista.
Modernin osavaltion etu tulisi olla kaikkien osavaltioiden etu. Tämä ei estä millään tavalla kaupankäyntiä osavaltioiden ja muiden valtioiden välillä.
Aikoinaan presidentti Mauno Koivisto ja silloinen hallitus veivät Suomen lähemmäksi Eurooppaa Venäjän vaikutuspiiristä ja kehitys on ollut selkeä. Suomi on osa Eurooppaa ja tulee aina olemaan.
Ilmoita asiaton viesti
Työeläkkeiden indeksistä puhuttaessa pitää muistaa, että nykyinen 80% elinkustannuksiin perustuva indeksi säilyttää eläkkeiden ostovoiman ja 20% palkkaindeksin verran nostaa sitä, jos palkkojen ostovoima nousee.
Työeläkeläiset eivät köyhdy ostovoimaltaan vaan heidän elintasonsa ei nouse, jos palkansaajien elintaso nousee. Köyhtyminen on vain suhteessa muuhun väestöön.
Työeläkeläisillä on parempi eläke kuin pelkkää kansaneläkettä saavilla.
Edesmennyt romukauppias sanoi: ”Ymmärrän, että palkat on erisuuruisia, mutta eläke saisi olla kaikilla sama.”
Tämän esittäminen voi herättää voimakkaita tunteita. 😉
Ilmoita asiaton viesti
Näinhän se tietysti on. Työeläkettä saavan tulo on luonnollisesti sidottu työelämässä ansaittuihin tuloihin ja niistä maksettuihin veroihin jne.
Kansaneläkkeet ja muut korvaukset ovat tietysti eri momentilla.
Minusta on erinomaisen oleellista jos puhutaan edelleen työeläkkeistä ja erityisesti niiden verotuksesta, se on todella epäoikeudenmukainen.
Pienien ja keskisuurien työeläkkeiden verotusta tulisi keventää huomattavasti, suhteutettuna työtulojen verotukseen, joka on suhteessa pienempi. Tällä kasvatetaan pienempää työeläkettä saavien ostovoimaa.
Työeläke on ansaittua tuloa siinä missä työtulokin, jolloin verotus tulisi asettaa samalle viivalle.
Pientä ja keskisuurta työeläkettä ansaitsevia rangaistaan tarpeettomasti ankarammalla verotuksella, joka alentaaa heidän toimeentuloaan juuri niille rajoille, että ehkä muutama sata euroa jää yli EU:n määrittelemän köyhyysrajan.
Työeläkkeiden indeksikorotukset ovat kuitenkin marginaalisia ja kohtuullisen harvinaista ”ylellisyyttä”, jos niin voidaan sanoa.
Ilmoita asiaton viesti
” Työeläkeläisillä on parempi eläke kuin kansaneläkettä saavilla.”
” Väärin.”
Työeläkkeissä on paljon hyvinkin pientä eläkettä saavia, varsinkin iäkkäitä naisia. Koti-äitiys, pätkätyöt, 90-luvun lama, työttömyys, sairaus ym. työuran lyhennykset vaikuttavat eläkkeeseen.
Esim: nainen aloitti työ-uransa v.1966 ollessaan 21-vuotias. Työ-ura päättyi v.1993 laman seurauksena. Nainen oli 48-vuotias – liian vanha – oikeisiin töihin. Hän pääsi eläkkeelle 63-vuotiaana. (siis 15 vuotta myöhemmin) Työeläke 734,36 euroa.
Ja esimerkin kaltaisia tapauksia on paljon.
Työeläkerahastot, joita kerätään eläkkeiden maksua varten, kerrotaan olevan lähes 190 miljardia euroa. Ja juuri tulleen eläkerahastojen sijoitusten osaraporttien mukaan on ollut hyvä, suotuisa, vahvistui ja nousut sijoitusten tuotto.
Eläkeläisten toimeentulovaikeudet ovat viime aikoina puhuttaneet – missäköhän vika?
Ilmoita asiaton viesti
Kaikki kansaneläkettä ja työeläkettä saavat vähintään takuueläkkeen suuruista eläkettä.
Työeläke voi olla joillakin pieni, mutta yleensä työeläkkeellä saa enemmän kuin pelkällä kansaneläkkeellä.
Ilmoita asiaton viesti